Seuraavana vuorossa Hongdae!

En osaa kertoa selvästi, mitkä ovat tunnelmani tätä blogia kohtaan. Päällimmäinen syy tämän kirjoittamiseen on se, että koti-yliopistomme haluaa meidän raportoivan vaihdostamme, joko matkapäiväkirjan, tai sitten blogin muodossa. Tunnelmaa sekoittaa eniten se, että blogissa tulisi näkyä opiskeluun liittyviä asioita; Itse tykkään kirjoittaa ruoasta.

---

Jätimme Itaewonin taaksemme. Kyseinen kaupunginosa oli ensimmäinen minne saavuimme Seoulissa, ja paikkana se tarjosi meille helpon, kansainvälisen, mutta myös kalliin miljöön aloittaa matkamme. Helppo se oli syystä, että ravintoloiden ruokalistat olivat pääsääntöisesti myös englanniksi, mutta helpoksi paikan teki myös se, että Itaewon on verrattain pieni, ja siis helppo ottaa haltuun. Pitänee myös mainita mukavat Serbialaiset, jotka pyörittivät guesthouseamme. Saimme heiltä paljon apua.

Olimme valmiita siirymään seuraavaan majataloomme, joka sijaitsi Hongdae nimisellä alueella. Hongdae on tunnettu iltaisin vilisevistä kaduistaan, jotka ovat täytetty mitä erikoisemmilla ravintoloilla, baareilla ja clubeilla, jätskipaikoista ja sishaolohuoneista puhumattakaan. Alueella pystyy aistimaan yliopistoiden läheisyyden, jonka johdosta katukuvassa näkyy paljon nuorisoa. Ravintolatkin ovat monipuolisempia ja halvempia.

Lyhyesti uudesta Hostellistamme:

-Siis jumaliste... Aamupala luvattu nettisivuilla, mutta totesimme asian olevan pelkkä mainoskikka ja länkkäreiden kusettamistoimenpide. Otamme asian esille tänään johtavan herrasmiehen kanssa.

-Oma huone, omat kujeet. Tosi mukavaa päästä omaan huoneeseen, jossa ei siis ole muita, kuin me. Huone on pieni, mutta sitäkin tunnelmallisempi.

-Huoneessa on ikkuna joka vetää, ja hyvin vetääkin. Itse meinasin saada flunssan, mutta selviydyin. Harri kertoi tänä aamuna "nokan olevan tukossa", joten toivotaan ettei mitään tule.
















---

Ruoka on ollut parempaa verrattuna Itaewoniin. En tiedä aiheuttaako kyseisen ilmiön tunnelma vai valmistustapa, mutta näin se vain on. Näytän samantien kuvia, koska vain niiden avulla pystytte edes hieman koskettamaan Etelä-Korean ruokakulttuuria.

Ensimmäiset kuvat ovat dumplingeista, jotka itseasiassa söimme Itaewonissa. Alemmissa kuvissa näkyy paljolti kuvia "sikaloista" joissa tarjoillaan possua, joka paistetaan ja leikataan itse. Itsepaistamisen kulttuuri tuo syömiseen mukavaa puuhastelua ja jutustelun aihetta, jos ei muuten meinaa saada jutunjuuresta kiinni.

Mainitsin ylempänä ruoan olevan halvempaa ja monipuolisempaa, ja näin se on. Erot eivät aina ole suuria, mutta vertailukohdaksi hinnoissa annan teille esimerkin kimchistä: Itaewon 7,000won, Hongdae 6,000won. Monipuolisuudesta toisaalta esimerkkinä: Madridilaisia churroja pääsee nauttimaan jälkiruoaksi vaikkapa päivällisen jälkeen; tuhdin kaakaon kera tietysti.

---

Kerroin aikaisemmassa tekstissäni, että paikalliset pukeutuvat erittäin hyvin, ja jopa niin hyvin, että pukeutumispaineet pääsevät valloilleen. Ehkä liioittelen hieman asiaa, mutta nämä kengät olivat silti pakko-ostos ;) Tarvitsen myös sisäpelikengät ja kevät-takin. Toivottavasti äiti sponssaa! :D

---

Tänään on maanantai. Meillä on jäljellä vielä yksi yö Hongdaen hostellissa, jonka jälkeen saamme huoneet koulun tarjoamista taloista. Meidät kaikki on sijoitettu eri paikkoihin, mutta itse nään asian mahdollisuutena, murheenkryynin sijaan. Itse tulen asumaan Koart Ville nimisessä paikassa, joka sijaitsee 25min matkan päässä yliopistostamme.

Päivän agenda: Pestään pyykkiä, päivitetään blogia(Harri aina sunnuntaisin tosin) ja valmistaudutaan huomiseen muuttoon.

---

Lopuksi vielä kuva iloisista äijänkäppänöistä ravintolassa.

Ei ole parempaa syytä aloittaa matka-blogin kirjoittamista, kuin jetlagin aiheuttama unettomuus kello neljältä yöllä. Ylläpuolellani nukkuu japanilainen tyttö sikeästi, mutta minä ja kaksi matkakumppania, Esko ja Harri, olemme kaikki oudon virkeästi heränneet kirjoittamaan matkapäiväkirjojamme parin tunnin unien jälkeen. Vaikka takanamme on neljä päivää Etelä-Koreassa, Seoulissa, ei unirytmi näytä ottavan paikkaansa.

Seuraavissa kappaleissa kerron ensimmäisistä päivistämme.

---

Saavuimme ystäväni Harrin kanssa seoulin kansainväliselle lentokentälle torstaina 13.päivä Helmikuuta. Kello oli paikallista aikaa varttia vaille kymmenen, ja aurinko oli valjennut ensimmäiselle päivällemme Etelä-Koreassa. Ensimmäiset askeleet uudella maankamaralla tuntuivat yhdeksän tunnin lennon jälkeen vetreyttävän mieltä, mutta lennon aiheuttama väsymys piti silti selvästi otettaan yllä. Matkamme oli vielä jatkuttava kohti Seoulin vilkasta keskustaa ja päätimme, että otamme metron tyyriin taksin sijaan. Junamatka kesti päälle tunnin, mutta se oli sen arvoista, sillä taksin hinta olisi noussut päälle 100,000 Woniin junan 4,500 Wonin sijaan.

Löysimme guesthouselle oletettua helpommin, vaikka ohjeet olivat selvät (metron portaat ylös, sitä seuraavasta oikealle, kujaa eteenpäin kunnes saavutte portaille, portaat ylös ja vasemmalle). Menimme vastaanottoon sisään, ja ensitunnelma majapaikasta oli ristiriitainen. Henkilökunta oli todella avuliasta ja mukavaa, mutta paikan siisteystaso(varsinkin huoneemme) ei ollut häävi. Pölyä paljon ja täkkissä läikkiä, silti romahdimme sängyillemme tyytyväisenä. Vaihdoimme vielä muutamat sanat ystävämme Eskon kanssa, joka oli saapunut kaupunkiin päivää aikaisemmin. Sen jälkeen vaivuimme omaan horrokseen. Olimme väsyneitä, mutta myös onnellisesti perillä... Olimme Seoulissa :)

---

Päivät ovat menneet nopeasti, niin kuin saattoi olettaakin. On ollut niin paljon uutta nähtävää, maistettavaa ja tunnettavaa. Kuitenkin pari asiaa on jäänyt selvästi vahvemmin mieleen, ja nämä asiat ovat: Ruoka, ihmisten humalatila, ihmisten pukeutuminen ja kalliit autot.


Ruoka: On todella hyvää! Olemme tykästyneet eritoten kimchiin, jonka täyteläisyys ja tulisuus vie mennessään. Ensimmäisessä kuvassa vasemmalla onkin ystäväni Harri, ja meidän aamu kuuden kimchi-jigae-annokset. (annos 6,000 won)

Kuvassa oikealla on ribsejä, vatsaa, +muut lisukkeet. Todella maukasta, niin tulisuuden, kuin muunkin makumaailman puolesta. (annos kolmelle 33,000 won)

Pakko kuitenkin sanoa ruoasta vielä sen verran, että se voi olla myös erittäin outoa ja hankalasti syötävää. Pari kertaa pojat ovat pyöritelleet silmiä (myös minä), kun eteen on saapunut pelkkää luuta tai kokonaisen kanan sisältävä keitto. Opeteltavaa on riittänyt, kun metallisilla tikuilla, joita käytetään täällä vakiosti, yrittää syödä kanan keitossa.

Ihmisten humalatila: On vahva. En tiennyt, että etelä-korealaiset ovat kuin sieniä. Miehet ja naiset yhtäläisesti.Tässä on ehkä hieman yleistyksen makua, mutta se mitä olen nähnyt on se mitä olen nähnyt. Päivitän asiasta myöhemmin lisää.

Ihmisten pukeutuminen: Pukeutuvat todella hyvin. Ihmiset selvästi panostavat pukeutumiseen, ja tyylejä on erilaisia. Yleisesti ottaen kaikki kuitenkin haluavat näyttää siistiltä, oli tyyli mikä tahansa. Painetta pukeutumiseen on ilmassa, huomenna menemmekin kaupoille :P

Kalliit autot: Koreassa on selvästi varallisuutta ja autoihin tykätään ilmeisesti pistää rahaa. Isot koneet, tummennetut lasit(kaikki) ja sporttiset korimallit täyttävät kaupunkin (ainakin tämän kaupunginosan, Itaewon)

---

Olimme ulkoilemassa lauantaina. Aloitimme iltamme päivällisellä, jonka yhteydessä joimme paikallista viinaa, sojua. Soju on n. 20% ja maultaan postimerkin liimamainen. Pullo kaupasta maksaa 0,7€. Ruoasta sen verran, että ylempi gribsikuva on kyseisestä paikasta.

Jatkoimme iltaa AllThatJazz-clubille, jossa nautimme live-musiikista tunnin verran. Paikka oli erittäin fiini, ja sen pystyimme huomaamaan myös hinnoissa. Ostimme pullon valkoviiniä hinnalla 52,000 won. Nautimme kuitenkin erittäin paljon tunnelmasta.

Jazzailun jälkeen tulimme pikaisesti käymään guesthousella tarkoituksena kysellä paikoista jonne Itaewonissa kannattaa mennä. Saimme parit vinkit, jonka jälkeen lähdimme kierrokselle: Move, Mute ja Goldbar

Move: Huono. Musiikki lujalla, kalliita juomia, takakireä meininki. Viivyimme 10 minuuttia, jonka jälkeen jatkoimme eteenpäin. Sisäänpääsymaksu 15,000 won.

Mute: Hyvä. Juomat ok, musiikki outoa mutta siihen tottuu, ihmiset rentoja. Kävisin uudemman kerran :)

Goldbar: Illan viimeinen ja hyvä. Länkkäreille suunnattu jo pelkästään musiikin puolesta. Rihanna, Macklemore ja Pitbull soi, mutta se oli yllättävän virkistävää.




















---

Lauantain jälkeen olemme levänneet, nauttineet ruoasta ja rennosta menosta. Sunnuntai meni nopeasti ja olimme tyytyväisiä, että uusi viikko oli alkamassa uusilla kujeilla. Lauantain aiheuttama väsymys oli käsin kosketeltava.

Piti jo aijemmin kertoa: Japanilainen tyttö, joka asuu myös huoneessamme on ollut vatsataudissa, jonka takia häntä ei ole näkynyt ensimmäisen päivän jälkeen. Tänään hän kuitenkin saapui paikalle voimissaan ja iloisena. Englantia hän ei puhu, ja ujo hän on, mutta hyvä tietää, että taudista ollaan selvitty.

---

Kävimme tänään tutkimassa tulevaa kouluamme. Yleisfiilis on erittäin positiivinen. Alla kuva kampuksen infotaulusta :)













Palaan blogin pariin ensi sunnuntaina. Toivottavasti kuvat ja pienet tarinat kertoivat mielekkäästi alkureissusta! :)